torstai 29. heinäkuuta 2010

Tasan neljä viikko ja sit se on Au revoir Suomi ja Bonjour Ranska !



Mä kiehun raivosta ku mitään perhetietoja ei oo vielkää tullu! En pysty orientoituu lähtöön oikee mitenkää ku se ei tunnu viel yhtää realistiselta, kun en edes tiiä mis vietän seuraavan vuoden.. Ranskalainen frendsu Luc sano et puhun ranskaa tasan yhtä hyvin ku niitten housekeeper(mikä se on suomeks?), joka on varmaa joku chinese-.- LUPAAVAA!! No joo en oo oikee jaksnu opiskella.. Onneks sain Marialta kirjan mis on kaikkee hyödyllisii fraaseja 

S'en mettre plein babines : herkutella ylenpalttisesti
Avoir un bon coup de fourchette : olla kova syömään
Manger des cacahoutètes : raapia ruuantähteitä
(tärkeimmät ensi, ruoka
En avoir une couche : olla täysi idiootti
En voir trente-six chandelles : nähdä tähtiä
Aller aux petits coins : mennä vessaan
prendre une binne cuite : vetää perseet

Näillä mennää! 

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Helzinki ft Aino & Tammerfors ft Elias





Dimitri daadaa;) Löyty peruukki jota kukaa ei myöntäny omistavansa joten pistin päähä ja joha alko Russian luistaa:D (anteeks äiti tää on ehkä vähä sopimaton..)

Elias a.k.a. Pökö a.k.a. Köpi a.k.a. Pablo with moustaches käväs TRE ja käytii vanhal tulitikku tehtaal oli huikeeta!








Että sellasta. Heippa:)


maanantai 26. heinäkuuta 2010

Blogi rullaamaaan!!

Doddih nyt alkaa bloggailu! Finally sain netin toimii huh. Nomutta, pitäähän sitä nyt sit täälläki hehkuttaa,nimittäin MUSEE! Pyörähdettiin tossa viikko sitten sunnuntaina Jennin kans STADIIN (juntit sanoo Hesa, that's what I've heard) ja mentii sit sunnuntai-iltana Kaisanimenpuistoon pyörii ja menin kyselee yheltä järkkäriltä kaikkee infoo seuraavan päivän keikasta. Se sitte anto meille semmoset huikeet vihreet rannekkeet joilla kuullemma pääsis jonon ohi semmoselle alueelle ja sen alueen ihmiset päästetää kymmenen minuuttii enne muita. Nii mäkää en tajunnu aluks.. Mutta siis 21 000 ihmistä ja 30 niistä päästettii ennen muita ja me oltiin siinä porukassa! Ja aluks ei oltu ees menossa koko keikalle kunnes sit löydettii huuto.netist liput ja SIELÄ MENTII! Neljän tunnin odotus paahtavas auringossa oli todellaki sen arvosta! Onneks säästyttii pyörtymiseltä: kaks tuntii keikan alkuun ja neljä oli jo pyörtyny siin eturivissä. Brutaalia:( Mut MUSE soitti helvetin hyvin ja veti täysii koko aja, niinku meki:) Yöllä oli hullu särky käsissä ku oli koko kaks tuntisen takonu ilmaa. Mukaan lähti MUSEN t-paita, pari kuvaa ja mahtavii kokemuksii:) Vaikee kuunnella enää niit biisejä ilman et vaipuisin johonki horrokseen tai jtn. Nojoo ehkä toivun täst viel.. 
Pahoittelen et teksti meni tollee hassusti oon viel alottelija:( Mut Kiitos Rakas MUSE, ehkä näemme vielä.