Mistäköhän ihmeestä sitä alottais? Ihan liikaa tapahtunut, mun omassa päässä ja sen ulkopuolella. Ehkä ihan hyvä etten oo kirjotellut vähään aikaan. Teksti oisi ollut ihan yhtä sekavaa kun mäkin. Mutta siis NOU HÄTÄ, kaikki on hyvin kuitenkin:) Tällä hetkellä tosi hyvin itse asiassa. Tää Pariisi jalkojen alla tuntuu ihan kivalta:)
Loma alko siis perjantaina, ja päätin alottaa sen rauhottumalla Atlantin ja kuutamon parissa. Kävin vähän pyöräilemässä ja löysin ihan mahtavan rantaa pitki nousevan metsäreitin. Siellä sitten istuskelin ja pohdiskelin. Oon nyt oppinu Mikon (veliseni siis) ansiosta vähän ajattelemaan viisaammin (hah). Se neropatti kun huomautti, kun valitin sille että ajattelen ihan liikaa, että ei mun ongelma ole se, vaan että en pääse ikinä niissä ajatuksissa eteenpäin. En saa tehtyä päätöksiä ja kelaan samoja juttuja koko ajan kunnes niistä kehittyy hitonmoinen soppa ja pian oonkin jo unohtanut miten pieni se alkuperäinen ongelma oikeesti olikaan.. No, teimpä siis päätöksen ainakin yhdessä asiassa: kyllä mä nyt aijon vaihtaa perhettä.. Tunnen itteeni sen verran hyvin, että tiiän että jos en nyt vaihda niin mua kutkuttais se varmaan seuraavat puoli vuotta. Joten vaihdan ja annan ittelleni luvan keskittyä vähän muihinkin juttuihin:) Saaks tää kannatusta????
No lauantai olikin sitten ihan kamala päivä. Aluevalvoja Francis soitti aamupäivällä että joo Sandra sun vanhempien pitää vielä lähettää järjestölle faxi että tää Pariisin reissu on ok, allekirjotuksineen ja osoitteineen. No siinähän se koko päivä sitten menikin stressatessa että lähdenkö vai enkö. Iskä ei vastannut koko päivänä puhelimeen ja äiti ei osannu käyttää skanneria, eikä faxia ollu. Saatiinkin sitten kunnon älynväläys että lähetetään multimediaviesti järjestön bossille, kuva siitä lupalapusta. Äiti-ihana lähetti kaks kuvaviestiä Monsieurille, toinen oli kuva siitä lapusta ja toinen kuva tietokoneen näytöstä ja siihen teipatusta lapusta jossa oli allekirjotus..... EHEH sillä lailla. Hieman noloa. No tää ei sitten tietenkään kelvannut vaan sen piti olla paperimuodossa. No illalla joskus kaheksan aikaan iskä hoiti homman kotiin ja skannas luvan Francisille. Voilà.
Ja täällä sitä nyt ollaan:) Heureusement. Tulin siis yhen kaverin, Lucin, luokse, ja se asuu Issy les Moulineuxissa, ihan Päriisin vieressä. On meinaan ihan kiva kämppä näillä hitto! Uima-allas ja kotiteatteri ja iiihan mahtava sisutus>
Ollaan tässä parin päivän aikana ajeltu skootterilla ympäri Pariisia, ja oon nähny ihan älyttömästi tätä kaupunkia ja oppinu vähän paikkoja. Hih tuntuu ihan pariisilaiselta:) Ekana iltana, sunnuntaina siis, mentii Tunngin konserttiin Machine du Moulin Rougelle. Oli ihan mahtava keikka ja ihan mahtava ilta. Keikan jälkeen suunnistettiin Sacre Coeurille tsekkaa Pariisi at the night time, et c'était super. Ihan uskomaton näkymä, ihmiset poksautteli shamppanjapulloja ja viereisillä portailla soitti jazz-bändi. Fiilis oli kyllä jotain niin sanoinkuvaamattoman siistiä et ei mitään rajaa huhhuh. Ja vielä pisteenä i:n päälle: Ajettiin skootterilla just Eiffel tornia kohti, ja TADAA, se alko
vilkkumaan. Henki vaan tyyliin salpautu ja tuijotin suu auki. Sopivasti vielä täysikuu siinä vieressä. Pariisi tais toivottaa mut tervetulleeks:)Eilen käytiin sitten Pompidoussa pyörähtämässä ja nähtiin vähän Lucin kavereita. Illalla olikin blues-konsertti ja sen jälkeen grand soirée Champs-Élyséellä. Me like. Ja tänään näin JUULIN!!! (ihana vaihtari-tytsy joka asuskelee Pariisin vieressä) Oih voi sitä riemua kun sai puhua suomea jonkun kanssa! Ihmiset vaan tuijotti mutta so what, meillä oli kivaa !>
Nyt oon niiiin väsyny että tekstikin jo kärsii. Koitan postata pian lisää, jos Pariisiltani ehdin:)
Bisoux !
ja terkut vielä Eiffel tornilta
