Tyttö pieni, sinun aikasi on vasta alkanut täällä

Nyt mä tiedän miltä tuntuu jäädä. Kattoa vierestä kun toinen lähtee ja ite jäädä. Mun rakas Viivi lähti Italiaan, ja yhtäkkiä mua alko pelottaa tuleva talvi. Onneks tänä talvena on kuitenkin paljon uutta ja hyvää. Teatteri ja uusi minä. Äiti, ja kaikki muut ihanat. Kynttilät, kaulahuivit, kirjat ja aika. Onneks oon ymmärtäny että ei arjen tarvii olla kiireistä ja painavaa. Pimeys pelottaa mutta on siinäkin hyvää. Näkee valon paremmin. Taivaan kaikki tähdet. Voi hönkiä huurua pimeelle yötaivaalle ja nähdä että varmasti hengittää.


Junassa oli ihana vanha pari. Mummo neulo ja hymyili ja mies teki sanaristikkoa ja näytti koko ajan hämmästyneeltä. Keskustelu oli säästä ja  teatterista. Junista ja Kokkolasta. Puhuttiin asioista yksinkertaisesti, päiviteltiin maailman menoja. Käytettiin sanontoja jotka sai mut hymyilemään, kuten "Herra varjele!" Jännä miten ihmisen mieli jotenkin rauhottuu vanhetessaan. Ei kysytä enää kysymyksiä. Kaikki vaan tuntuu olevan. Annettu jo muiden käsiin. Päivät täyttyy lapsenlapsista ja lepohetkistä ja ristipistoista ja sanaristikoista. Onko mieli turtunu tahdosta vai tahtomatta? Tai ehkä kyse on vaan tosta sukupolvesta. Ehkä meidän vanhuus on jo selvempää, tunnetaan teknologiaa ja mennään maailman mukana. Tai se menee meissä.


Mun viikonloppu oli kipee ja kuumeinen. Täynnä leffoja ja sohvaa, kirjoja ja sänkyä. Sen piti olla yhtä ihanaa kun miltä se kuullostaa mutta heti kun saaminen muuttuu täytymiseks niin jo muuttuu suhtautuminenkin. Hullua. Ja niin epäreilua. Ymmärsin eilen myös vihdoinkin mitä sana paluushokki tarkottaa. Tyhmä sana kylläkin, paluusta on kuitenkin aika kauan aikaa. Sain selvyyttä siihen, miks mulla on ollu niin tyhjä olo lähiaikoina. Mikään ei tunnu riittävän. Mistään ei saa enää tarpeeks irti, ja siks ehkä vielä oikein yrittämällä yrittää. Onneks on tytöt. Tein niille tänään elämäni ensimmäisen lasagnen ja Helmin suklaakakku oli niin hyvää että nyt oksettaa. Puhuttiin ja naurettiin ja itkettiin ja opittiin. Nyt pitää sulatella. Ajatuksia ja suklaakakkua.